Jatketaan vuoden 2010 tapahtumia. 6 uunia siis purimme pois ja yksi jäi vielä pirttiin ehjäksi koska se oli 90-luvun alussa muurattu ja muutenkin säilytimme talosta keittiön ja tuvan remontin seuraavaan vuoteen. Noista kuudesta uunista tuli 4 isoa peräkärrillistä liuskekiveä jonka ajoin myöhempää käyttöä varten talteen kasoille hieman kauemmaksi. On niissä kivissä ollut aikanaan iso työ saada ensin kivet äärelleen hevospelillä monen kilometrin matka ja sitten vielä kantaa ne korkeuksiin. Mutta eipä ne uunit juuri sisuksiltaan murentuneina ja lämmityskiellossa olevina lämmitä. Joten raakasti vaan sileäksi että päästään hirsikehikon kimppuun. Tästä hirsikehikon korjailusta ei tullut sitten kuvia otettuakaan mikä harmittaa näin jälkikäteen. Tähän dokumentoinnin puutteeseen saattoi tuolloin vaikuttaa se että oli päivät raksalla ja yöt töissä kaivinkonetta ajamassa. Siinä kun aamusta 8 aikaan lähti raksalle töihin ja hoiti juoksevat asiat ym. ym. perus remontoijan hutut hoiti ja illalla klo 17 lähti palkkatöihin jossa oli sitten aamu neljään taikka kuuteen miten jaksoi. Tunti pari unta ja sama rumba uusiksi. Nyt jälkikäteen ajatellen se oli aivan pöljää touhua.

jatkuupi joku toinen ilta...

Piti sitten lopulta blogin kirjoitus aloittaa. Ehkä 2 vuotta liian myöhään. Parisen vuotta sitten nimittäin alkoi mielessä herätä ajatus äitini kotipaikan kunnostamisesta asuinkäyttöön perheellemme ja tässä parin vuoden aikana on tehty jo melkoisen paljon. Toki tuolla äitini kotipaikalla olen viettänyt suuren osan nuoruudestani poissa pahanteosta, mm. vanha osin romahtanut navetta on purettu joka sijaitsi taloa vastapäätä. Paljosta on vaikea kertoa vähän ja lyhyesti mutta koitan tiivistää parin vuoden aherruksen tuloksia tähän. Nämä kuvat ovat vuodelta 2006 näyttämässä vähän alkutilannetta. Yhtä piippua piti tuolloin korjata että sai lämmitysluvan syksyn/talven satunnaisia käyntejä varten.

Näin jälkiviisaana harmittaa kun sisältä ei alkutilanteesta tullut otettua oikestaan yhtään kuvaa koska huoneet olivat jonkinmoisen sekasorron vallassa, talo oli siis suurelta osin lähinnä varastotilana. Tässä kuitenkin muutama kuva keväältä 2010 kun aloitimme urakan purkamalla lämmityskiellossa olleet uunit ja piiput pois jotka olivat ilmeisesti alkuperäistä tekoa 1900-luvun alusta (paikallista liuskekiveä).

Lattioita avattaessa löytyi jos jonkinlaista viritelmää eri vuosikymmeniltä.

Tästä "keskikamarista" löytyi ulkoseinää vasten oleva "multapenkki" joka oli tehty lasivillasta. Muuta eristettä siellä ei sitten ollutkaan.

Tässä huoneessa (tuleva kodinhoitohuone) oli suoraan lattialankkujen alla vanha betonilattia joka oli muotoiltu kourumaiseen muotoon johtamaan valuvan veden keskeltä huonetta ulkoseinän alle. Tämä oli ilmeisesti palvellut jonkinlaisena maitohuoneena.  Betonilattia oli kuitenkin säretty aikanaan kun vesijohto oli kaivettu huoneen alta kuvassa olevan oven takana sijaitsevaan keittiöön.

 Siinä alapohjaa purettaessa piti kutsua imuriauto imemään talon päädyssä sijaitsevista "peräkamareista" alapohjan muhat pois ja yläpohjankin putsasivat sitten samalla, eivät sitä tosin valmiiksi asti saaneet. Talon pääty ja takapihan puoli meni toukokuun keleillä aivan liujuksi kun siinä koitti traktorilla peruutella ikkunan alle purkukuorman tekoon joten piti tehdä pientä massanvaihtoa eli pehmeä savivelli puoli metriä pois ja soraa tilalle omasta soramontun tapaisesta. Taisi traktori olla muutaman kerran mahansa varassa jumissakin tuolla talon takana, uskomattoman pehmeää. Taitaa kuvassa olla hieman kesken tuo massanvaihto. Samalla piikkasimme betonoidusta luonnonkivisokkelista tuon betonin pois, pahasti se oli jo murentunutkin aikojen saatossa. Tärkeämpi syy sokkelin betonin piikkaukseen oli kuitenkin rossipohjan tuuletuksen totaalinen puuttuminen.